Suuria mestariteoksia on valmistunut tällä viikolla lukutaitoryhmässä. Näitä isoja kirjoja on tehty käsin kahden tai kolmen henkilön ryhmissä ja jokainen on kirjoittanut, kuvittanut ja taittanut yhden pienen vihkosen tietokoneella. Tänään aamulla näistä vielä tehtiin pienet A7-versiot: paperia kului vain yksi arkki/kirja! Vaikka viime päivät ovatkin sisältäneet lähinnä piirtämistä, värittämistä, leikkaamista ja teippaamista, on tehty täyttä päivää eikä aikaa ole ollut paljon muulle. Mitä nyt iltaisin ollaan katsottu Ylpeyttä ja ennakkoluuloa (BBC) tai jotain muuta...

Neljä viikkoa!

Vaikka tuntuu, että aikaa onkin kulunut, on jotenkin hurjaa ajatella, että vajaan viiden viikon päästä olen jo Suomessa eikä tänne enää sitten tule takaisin, ainakaan tässä tarkoituksessa. Tasan neljä viikkoa lähtöön Lontooseen ja kolme viikkoa varsinaisen lukutaito-osion päättymiseen (ja sitten pitäisi olla valmis). Huh! Aikaisempien kokemusten perusteella tämänpituinen aika menee aika nopeasti...kuten tänne tullessakin. Siihen kun vertaa, niin luultavasti tulee ihan yhtä yllätyksenä se, että tänne ei palaa kuin sen tajuaminen, että lopulta on täällä. Jonkinasteinen järkytys on myös tajuta, että jouluun on vajaa kuusi viikkoa.

Huomenna lauantaina mennään jonkun lukutaitoyhdistyksen kokoukseen, jossa on luentoja (mm. meidän opettajan) ja mahdollisuus tutustua lukutaitoihmisiin. Jännittävää...

P.S. Vaikka en olekaan onnistunut kirjoittamaan viime aikoina paljon blogiin, niin olen lisäillyt Picasaan kuvia aika säännöllisesti.