Matkasuunnitelmia

Taukoviikon suunnitelmat ovat vähän muuttuneet tässä ja olen viettänyt pari viimeistä päivää pyörittelemällä bussiaikatauluja... Kävi siis niin, että tulenkin Suomeen ensi viikon keskiviikkona samalla lennolla kuin Juhani ja palaan sunnuntaina. Vanhempien siis piti silloin tulla tänne, mutta toinen mummoista on ollut vähän huonona viime aikoina ja päätimme tehdä sitten näin päin. Kukaan ei oikeastaan tiedä, onko tilanne vakava, mutta mukavampi tietenkin joka tapauksessa mitä useampi pääsee vierailemaan mummon seuraksi sairaalassa.

Tässä välissä siis ollaan menossa Juhanin kanssa vaeltamaan Pohjois-Englantiin ja takaisin Lontooseen tullaan vasta tiistaina myöhään. Tämä tarkoittaa, että koko keskiviikko menee matkustamiseen, koska minun täytyy käydä vaihtamassa tavaroita täällä keskuksessa ja liikenneyhteydet eivät tosiaankaan ole nopeimmasta päästä... Kävin myös kysymässä majoituksesta Juhanille jossain täällä, mutta keskuksessa on joku iso konferenssi silloin ja yöpyminen tulisi aika kalliiksi.

Ajattelin ensi viikon perjantaina mennä Helsinkiin näillä näkymin eli siksi voisi sopia jotain, jos haluaa tavata. OL:n illassakin varmaan käyn.

IPA with TPR

...eli kansainväliset foneettiset aakkoset totaalisella fyysisellä reaktiolla. Molemmat lyhenteet ovat tuttuja juuri loppumaisillaan olevalta kurssilta ja pari päivää sitten keksin yhdistää ne tekemällä ohjelmanumeron kurssin päättäjäisiltaan. Ideana oli siis tehdä foneettisia kirjaimia omalla vartalolla ja kämppis avusti vaikeammissa, koska esim. m on vaikea tehdä yksin. Yleisön tehtävänä oli sitten arvata mistä äänteestä oli kyse ja sanoa se ääneen. Vaikein yleisölle oli varmaankin muistaa dentaaliklikki (iso suora viiva, pidempi kuin l) tai lateraalifrikatiivi (l, jossa on koukku keskellä). Minulle ongelmallisin oli r, sillä ihmiset luulivat sitä s:ksi, koska sääreni olivat maassa. Siinä sitten yritin saada sääret ilmaan ja pysyä polvien varassa... onneksi muut arvasivat mitä yritin tehdä, ettei tarvinnut yrittää pysyä siinä paria sekuntia pidempään. Esitys oli suuri menestys!

Tein päättäjäisillassa myös jotain muuta hupsua. Osallistuin nimittäin hupimuotinäytökseen, jossa minulla oli esim. asu, jossa värit olivat mahdollisimman räikeät ja keskenään epäsopivat. Vaatteet löysimme vaihtotavarahuoneesta ("boutique"), missä minulla ja muilla mannekiineilla on ollut siivousvuorot viimeiset neljä viikkoa.

Pehmoleluja, jamssia ja ghanalainen kieli

Viimeiset kolme viikkoa olen siis arkipäivisin tunnin tai pari käyttänyt twi-nimisen kielen opettelemiseen. Metodi on hyvin mielenkiintoinen. Aloitimme kielenopiskelun pehmolelujen ja paperinukkejen avulla. Esimerkiksi aivan ensimmäisen tunnin alussa pöydälle kasattiin vähän kerrallaan lisää pehmoeläimiä, joiden nimiä opettelimme äidinkielisen puhujan avustuksella. Kun kuulimme sanan, meidän piti osoittaa oikeaa eläintä. Myöhemmin teimme saman paperinukeilla ja vihanneksilla ja opimme myös muutaman verbin. Verbejä opetellessa reagoimme tekemällä sanotun toiminnon: "Juokse." "Istu." jne. Ensimmäisen viikon aikana ei saanut puhua ollenkaan, vain kuunnella ja tehdä käskettyjä asioita, jotta kehittäisimme ensin jonkinlaisen kuvan kielen äänteistöstä ja oppisimme ymmärtämään enemmän kuin osaamme itse tuottaa. Seuraavalla viikolla teimme yhdessä ryhmän kanssa ghanalaista ruokaa ja minä otin valokuvia tapahtumasta ja siitä eteenpäin olemme sitten keskustelleet tapahtumasta kuvien ja esineiden avulla. Aivan mahtavaa! En varmaan enää ikinä halua normaalille kielikurssille...

Haastattelu saunasta

Olin todella väsynyt tänään aamuluennolle mennessä ja jännittikin vähän miten pysyisin hereillä. Luennon alussa selvisi kuitenkin, että ei olisi mitään vaikeuksia pysyä hereillä tai ainakin luulisi, että luokan edessä haastateltavana ei onnistuisi nukahtamaan. Kaikki neljä suomalaista siis kutsuttiin eteen istumaan ja meiltä alettiin kysellä asioita saunoista ja saunomisesta esimerkkinä etnografisesta haastattelusta, mitä voi käyttää kulttuurin opettelemisen apukeinona. Oli hyvin jännittävä huomata, mitä asioita muut pitivät kiinnostavina saunakulttuurissa ja kuinka paljon tietoa saunomisesta oikeastaan saa irti. Liitutaulu täyttyi hetkessä kirjurin muistiinpanoista. Aamutunnin jälkeen on ollut paljon vapaa-aikaa, koska aamupäivällä jokaisella on 10 minuutin henkilökohtainen tapaaminen opettajien kanssa. Monet ovatkin tulleet esittämään lisäkysymyksiä tai kommentteja saunakulttuurista ja suomalaisuudesta yleensäkin. Selvisi esimerkiksi, että oli monille yllätys, että vihdassa on lehtiä ja niitä pehmitetään ennen käyttöä!

Syntymäpäivä

En ollut odottanut syntymäpäivältä täällä, kuten muuallakaan, paljon. Tiesin saavani jonain päivänä postissa paketin tai pari ja muutamia tekstiviestejä tms., mutta päivä täyttyikin kaikenlaisesta toiminnasta! Myöhään eilen illalla huomasimme kämppiksen kanssa, että aamuksi ovenpieliin oli ripustettu muutama ilmapallo. (Se jopa meni poksauttamaan yhden niistä vahingossa... Toivottavasti kukaan ei herännyt pamaukseen ja nauruumme. :) ) Vanhempien paketti tuli perille jo torstaina, joten se avasin heti aamulla. Ihmettelen aikaista saapumista, koska siinä ei edes ollut minun nimeäni alun perin. Toimistossa olivat nähtävästi katsoneet sisään todetakseen kenelle kurssilaisista paketti kuuluu. :) Aamuluennolla minulle laulettiin ja sain kortin. Kahvitauolla löysin postilokerostani uuden paketin, minkä sisältä löytyi mm. kirahvisäilyke (=karkkia) ja tuore Lähetin. (Kiitos lähettäjille! Kirahvipurkki oli hieno!) Eikä tämä ollut tarpeeksi. Sain vielä lounastauolla koputuksen ovelleni ja yläkerrassa asuvat tytöt toivat leipomansa kakun minulle! (Se oli ainakin gluteeniton, koska olin viime viikolla ollut leipomassa samanlaista toiselle synttärisankarille.) Tämä sitten syötiin illallisen jälkeen n.20 ihmisen kesken. Lisää kortteja on saapunut pitkin iltaa... :)

Muistin eilen, miten viime vuonna heitin kolme kuperkeikkaa Eduskuntatalon edessä nurmikolla. :)

Kipeänä

Tämän viikon alkupuolen olin vuoteessa potemassa sunnuntai-iltana hyökännyttä tautia. Pari päivää oli ensin vaihtelevanasteista kuumetta ja sen jälkeen on ollut kova yskä. Torstaihin mennessä voimat olivat kuitenkin palautuneet sen verran, että pääsin takaisin luennoille. Ihmiset täällä ovat olleet todella sydämellisiä ja auttaneet ja kyselleet vointia. Kämppis on tuonut ruokaa keittiöltä ja eräs hongkongilainen nainen on tuonut kahtena iltana yskään auttavaa lämmintä inkiväärijuomaa. Valitettavasti en ole ainoa, joka täällä on sairastunut... Varmaankin kymmenellä on ollut jo sama tauti ja vieläkin osa on kipeänä.

Kuumeisena tuli kyllä kaikkein eniten koti-ikävä mitä vielä täällä ollessa on ollut. Kipeänä olemisen lisäksi siihen on varmaan toisena syynä se, että päivät täällä ovat muuten niin täysiä ja sängyllä makoillessa tylsistyy väistämättä helpommin ja alkaa ajatella kaikenlaista.