Pehmoleluja, jamssia ja ghanalainen kieli

Viimeiset kolme viikkoa olen siis arkipäivisin tunnin tai pari käyttänyt twi-nimisen kielen opettelemiseen. Metodi on hyvin mielenkiintoinen. Aloitimme kielenopiskelun pehmolelujen ja paperinukkejen avulla. Esimerkiksi aivan ensimmäisen tunnin alussa pöydälle kasattiin vähän kerrallaan lisää pehmoeläimiä, joiden nimiä opettelimme äidinkielisen puhujan avustuksella. Kun kuulimme sanan, meidän piti osoittaa oikeaa eläintä. Myöhemmin teimme saman paperinukeilla ja vihanneksilla ja opimme myös muutaman verbin. Verbejä opetellessa reagoimme tekemällä sanotun toiminnon: "Juokse." "Istu." jne. Ensimmäisen viikon aikana ei saanut puhua ollenkaan, vain kuunnella ja tehdä käskettyjä asioita, jotta kehittäisimme ensin jonkinlaisen kuvan kielen äänteistöstä ja oppisimme ymmärtämään enemmän kuin osaamme itse tuottaa. Seuraavalla viikolla teimme yhdessä ryhmän kanssa ghanalaista ruokaa ja minä otin valokuvia tapahtumasta ja siitä eteenpäin olemme sitten keskustelleet tapahtumasta kuvien ja esineiden avulla. Aivan mahtavaa! En varmaan enää ikinä halua normaalille kielikurssille...