Oli nostalgista käydä pitkästä aikaa päärakennuksella syömässä. Mukaan en ottanut kuin taskuun matkakortin, avaimet ja opiskelijakortin. (Joskus on jännittävää kulkea kaupungilla kuin kotonaan...ilman mitään kannettavaa.) Päärakennuksella pääsin pitkästä aikaa maistamaan valkosipulilevitettä. Myös lempparipaikassani - salin reunassa, viherkasvien vieressä - oli vapaata. Tajusin, että näitä pieniä asioita en ollut kokenut varmaan puoleen vuoteen. Se oli hassua.
Ratikassa pikkulapsi osui unohdettuihin muistin kerrostumiin heleällä äänellään lauleskellen: "Tule piiriin, tule piiriin, tule mehiläisten piiriin...." Muistaako kukaan muu tuota lastenlaulua? Se tuntui niin kovin tutulta, vaikken ollutkaan kuullut sitä pitkiin, pitkiin aikoihin. En edes ihan tarkkaan muista miten se jatkui... "mikä nimi, mikä nimi"?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti