Tämä blogiteksti on hieman poikkeava muullakin tavoin kuin, että ne alkavat tässä blogissa olla aika harvinaisia. Kirjoitan nimittäin tänne sadannetta kertaa.
Eipä sitä myöskään joka päivä kandidaatiksikaan valmistuta. Olin tänään publiikissa Helsingissä ja samalla lopulta selvisi, mitä se sellainen edes tarkoittaa. Publiikki on siis tilaisuus, missä todistukset jaetaan. Ohjelmassa ei ole mitään hirmu juhlallista, varadekaani vain pitää puheen ja tilaisuuden jälkeen on kuohuviini/Pommac-tarjoilu. Päälläkin on suurimmalla osalla vain siisti arkiasu. Juhlasalissa olleen ohjelman jälkeen yllätyin iloisesti: minulle tultiin tarjoamaan ruusu! Monilla laitoksilla näköjään on tapana muistaa valmistuvia opiskelijoita kukin. :)
Viime aikoina on mielessä ollut paljon kirjoitettavaa blogiin, mutta asiat, joista olisin halunnut kirjoittaa ovat vieneet vähän liikaa aikaa eli en vain ole jaksanut... Näihin mahdollisiin aiheisiin olisi kuulunut epätoivoinen kandidaatintutkinnon kokoaminen, muutto vanhempien luo, matka Venäjälle ja Mongoliaan, työviikonloppu Riihimäen erämessuilla ja monta muuta pienempää asiaa mihin olen törmännyt viimeisen parin kuukauden aikana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti