Lokakuu, eteläinen Englanti, luonnon väritystä pysyy juuri ja juuri kutsumaan ruskaksi ja yhtenä iltana vain alkaakin sataa lunta! Ulkoa alkaa kuulua kiljuntaa ja Facebookiin ilmestyy kuvia lumessa riehuvista ihmisistä. Minä ravaan luokkahuoneen ja oman huoneen väliä, koska täytyy vielä kirjoittaa liitutaululle seuraavan päivän lukutaitotuntia varten oppimateriaalia ja suunnitella tätä samaista oppituntia. Olemme kämppiksen kanssa melkein menossa nukkumaan, kun ovelta kuuluu koputus. Avaan ja oviaukosta lentää sisään huoneeseen märkää lunta!! Hetken lamaannuksen jälkeen tajuan sulkea oven estääkseni lisävesivahinkoja. Päätämme avata oven uudelleen parin minuutin päästä ja siellä se edelleen on, meidän kerroksen originelli keppostentekijä, kylmä vesi sormien välistä valuen. Onnistumme ehkä saamaan vähän lunta sen niskaan ennen kuin peräännymme uudestaan. Päätämme varustautua puolustamiseen, koska oven takaa kuuluu ääni, että se haluaa välttämättä käyttää kaikki loputkin vähät lumensa. Kämppis laittaa takkini väärinpäin päälle huppu naaman peitteeksi ja minä otan kameran valmiiksi. Vaanija oven takaa suostuu lopulta menemään pois.
Tänä aamuna lumi oli edelleen maassa. Hassua, että lumen alta pilkottaa kukkaistutuksia ja vihreitä lehtiä. Koetunnin pitämisen jälkeen kahvitauko palkitsee koko aamun kestäneen jännityksen ja pääsin laskemaan mäkeä tarjottimella. Eteläafrikkalainen mies intoutui rakentamaan pyörittämällä valtavaa lumipalloa ja hupi jatkui lumisotana sen jälkeen kun kipaisin hakemassa kameran huoneesta. Täällä "etelässä" lumi on kai sitten aika eksoottinen juttu. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti