Välisoitto

Viime viikkojen, erityisesti viime päivien, aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista... ratkaisevin juttu ehkä viime postista on, kun torstaina löytyi ovesta lappu, että kuolinpesänselvittäjä tulee perjantaina klo.9. Mitä se sitten lopulta selvitti, on eri asia. No, mutta kaikenlaista (muutakin) on päässä pyörinyt aika hurjaa tahtia. Eilisestä lähtien se yksinkertaisesti alkoi olla liikaa, kun ei oikein tiedä missä mennään. Tyylilaji vaihtui pikkuhiljaa tragikomiikasta.. niin, mihin? Aika kaoottinen aamupäivä. Auttoi käydä vähän itkeä tihruttamassa virsien sanoja kirkonpenkissä... Seuraava oli ihan uusi tuttavuus ja ehkä sopivan dramaattinen silloiseen mielentilaan. ;)

Elämä on meri,
meri kauhistaa,
kun se vaahtopäinä
kiehuu raivoaa.
Mistä turvan löytää,
mieli levoton?
Kuka auttaa voisi,
yö kun synkkä on.

Isä, sinuun katson
tuskan tullessa.
Sinä tahdot aina
kantaa minua.
Sinulle saa huutaa
henki rauhaton.
Löydän lohdutuksen,
yö kun läsnä on.

(482: 1,2)